tiistai 25. lokakuuta 2016

Tein työllistymistä edistävän päätöksen



Olen tässä kesän ja syksyn mittaan tehnyt joitakin työhakemuksia. Määrä ei ole kovin suuri, sillä käydessäni säännöllisesti läpi avoimia työpaikkoja läheskään joka kerta vastaan ei tule yhtäkään sellaista, johon täyttäisin työnantajan asettamat kriteerit edes jotenkin.

Työkokemusta ei ole eikä koulutukseni pätevöitä mihinkään, joten kaikki sellaiset työpaikat, joihin vaaditaan joko jotakin koulutusta tai työkokemusta, ovat olleet poissa laskuista. Jäljelle jäävissäkin yleensä sitten vaaditaan ties mitä työturvallisuuskortteja tai hygieniapasseja, joita minulla ei myöskään ole.

Aina silloin tällöin kuitenkin tulee vastaan ilmoituksia, joissa ei vaadita mitään ja joihin vastaaminen tuntuu mielekkäältä. Tällöin olen laittanut hakemuksen vireille.

Yleensä mitään vastausta ei tule. Toisinaan saan automaattivastauksen valinnan kohdistumattomuudesta minuun. Harvakseltaan pahoitteluissa on mukana myös masentavia tilastoja: erääseen paikkaan otettiin kolme työntekijää, ja hakijoita oli yli 600. (Olin ajatellut, että jos hakijoita olisi enintään viisi, niin minulla voisi olla vielä mahdollisuuksia: ehkä yksi heistä olisi tunnettu ja tuomittu rikollinen ja toinen 64-vuotias.)

Nyt olen tehnyt päätöksen, joka edistää työllistymistä ja on hyväksi kansantaloudelle.

En enää lähetä työhakemuksia.

On selvää, etten tule työllistymään mihinkään. Jos kuitenkin lähetän turhia työhakemuksia nolla-CV:lläni ja pilipalikoulutustodistuksillani varustettuna, joku joutuu aina ne lukemaan ja käsittelemään. Jokaisen turhan työhakemuksen käsittely taas vie työnantajan aikaa ja hidastaa omalta osaltaan sen pätevän henkilön työllistymistä, joka – toisin kuin minut – tullaan avoimeen paikkaan valitsemaan.

Kun hakemukseni ei ole näissä paperipinoissa hidastamassa prosessia, työt löytävät nopeammin osaavat ja kykenevät tekijänsä: tehokkuus paranee ja kansantalous kiittää.

Tämä palvelus on vähintä – ja enintä – mitä voin yhteiskunnan hyväksi tehdä.

1 kommentti:

  1. Pakotusta kuntouttavaan työtoimintaan odotellessa.

    VastaaPoista