maanantai 4. huhtikuuta 2016

Flowchart on kiva, tykkäysten kinuaminen ei



Maailmassa on paljon asioita, jotka minua ärsyttävät – olenhan perusnegatiivinen ihminen. Ärsyttävien asioiden systemaattinen listaamiseni tuskin kuitenkaan kiinnostaa lukijaa yhtä paljon kuin jokin yksittäinen poiminta luettelosta. Otetaan ärsykkeistä siis esille tykkäysten ja tilausten ruinaaminen sosiaalisessa mediassa.

Koska en somea käytä, asia ei ole sellainen krooninen kestoärsyttäjä kuin vaikkapa mannermainen filosofia, Anne Berner, itsetarkoituksellinen sähkökitaratilutus tai kaupassa ostoksia viisisenttisillä maksaessaan kassatädille samalla sukuhistoriansa 1700-luvulta asti selvittävät mummot. Sen sijaan tämä ärsyyntyminen putkahtelee esille satunnaisesti mutta sitäkin voimakkaampana. Viimeksi sokeaa raivoani sai todistaa, kun paikallislehdessä tuppukylämme seurakunta kehaisi olevansa vihdoin Jumalan vuonna 2016 Facebookissa ja päätti tiedotteensa ajan hermoilla olemisesta sanoihin ”käy tykkäämässä”.

En käynyt. Periaatteen vuoksi en ikimaailmassa tykkää kenestäkään tai mistään tai tilaa mitään, jos minulle katsotaan aiheelliseksi muistuttaa mahdollisuudesta tykätä ja tilata. Me kaikki kyllä tiedämme mahdollisuuden olemassaolosta ilman muistuttamistakin. Niinpä, arvoisa Tyräperseenniemen (kotikuntani nimi muutettu) seurakunta: olisin kyllä tykännyt teistä ilman kehotustakin, jos teissä vain olisi jotakin tykättävää. Nyt kuitenkin tekee mieli liittyä reilun vuosikymmenen tauon jälkeen takaisin ko. seurakunnan jäseneksi vain siksi, että voisin mielenosoituksellisesti erota siitä uudestaan yksinomaan tämän jutun vuoksi. (Mistä mieleeni tuli se, että kun ras… maahanmuuttokriitikot aina pahoittavat mielensä Helsingin Sanomien vassaritoimittajien kulloisistakin suvakkimädätyksistä ja jyrähtävät, miten lehden tilaaminen loppuu taas tähän, niin sen täytyy olla aika työlästä aina viikon välein katkaista tilaus ja sitten tilata uudestaan, jotta mielenpahoituksen loputon kierre voisi jatkua.)

Mikä kaaviosta puuttuu?

Oheisen prosessikaavion – sillä kukapa ei rakasta yksinkertaisen asian esittämistä mahdollisimman monimutkaisella tavalla! – esimerkki on YouTubesta, mutta malli on pienin muutoksin helposti sovellettavissa myös muuhun sosiaaliseen mediaan ja sen sisältöön. Kaaviota mekaanisesti seuraamalla myös vastaanottamansa informaation soveltamiseen täysin kykenemätön yksilö ainakin oppii tykkäämään videoista ja tilaamaan kanavia oikein – kretiinille kelpo kehitysaskel sekin. Erityisen huomionarvoista kaaviossa on kuitenkin se, miten sisällöntuottajan kehotukset tykätä sisällöstään eivät vaikuta kuvattuun prosessiin millään tavalla.

Tämän asian tiedostaminen tekee tuottamastanne sisällöstä ja sen esillepanosta välittömästi paljon miellyttävämpää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti