sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Arvoituksellisia rakkauksia



Jatketaan edellisen päivityksen aiheesta. Yksi viime vuosien pahimmin allekirjoittanutta paskahalvaannuttaneista kotimaisen musiikin lyriikoista löytyy Haloo Helsinki! -yhtyeen kappaleesta ”Kiitos ei ole kirosana”. Tarkalleen ottaen siis kappaleen kohta:

                      Eikä saada koskaan tietää, 
                      rakastiko Hannu piparia vai Kerttua.

Tässä säkeessä, joka (kappaleen muun lyriikan lailla) tavoittelee pipareineen jonkinlaista mukanokkeluutta, on kaikki mahdollinen pielessä, sillä kuten tunnettua 1) Hannu ja Kerttu ovat sisaruksia ja 2) kyseisessä sadussa alusta loppuun asti toisiaan auttavien sisarusten (ei-insestistä) rakkautta ei mitenkään problematisoida. Jäljelle jää siis viittaus, joka ei viittaa mihinkään: ajatus, jossa ei ole lainkaan ajatusta. Suorastaan postmodernistista on se!

Koska tällainen merkitysten kiinnittymättömyys ja kiinnitysten merkityksettömyys ei kuitenkaan vetoa konservatiiviseen yleisöön, ehdotankin, että jos albumista otetaan myöhempiä painoksia tai kappale päätyy jollekin kokoelmalevylle, niin tuo kohta sopisi korjata joksikin enemmän järkeenkäyväksi. Asioita, joita emme koskaan saa tietää, voisivat olla vaikkapa…

                      …rakastiko Ehrnrooth Karjalaa vai Olvia.
                      …rakastiko Leia lukea vai taistella.
                      …rakastiko Matti iskelmää vai Teppoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti