Radiomafian
ja myöhemmin YleX:n kesäkumibiisi on muodostunut jo sukupolven ylittäväksi
perinteeksi; ensimmäinen teiniraskauksien torjumiseen tähtäävä tekele
tekaistiin jo vuonna 1996. Tästä kappaleesta, nimeltään ”Kumia ja nahkaa”, ei
hirveästi jäänyt sen ansiosta syntymättä jääneille jälkipolville kerrottavaa,
mutta myöhempinä vuosina kappaleita ovat tehneet ja esittäneet PMMP:n, Antti Tuiskun ja Robinin kaltaiset aikansa isot tähdet.
Kuten
kaikki tietävät jo, tämän vuoden kappaleen nimi on ”Vauvoja” ja sen
esittävät Kasmir ja Smoukahontas-Saara.
Ensi
alkuun kappale tuntui ihan mukavalta. Aivottoman ympäriinsä tunteettomasti nussinnan
glorifioimisen sijasta siinä sentään puhuttiin vakiintumisesta ja perheen
perustamisesta, mikä on aina positiivista.
Toki
tekstin asetelma on nykyajalle tyypillinen. Mieshahmo on – kuinkas muuten – hieman
epävarma ja nössähtävä, kun taas nainen on yli-itsevarma: ”meniks pupu pöksyyn vai mikä siel liikkuu”. Tässä asetelmassa ei
ole mitään ihmeellistä, sillä jokainen tietää sen, että heterosuhteissa
naisella on kaikki valta valita kumppaninsa lukuisista miesehdokkaista, ja miehen
pitää tehdä parhaansa erottuakseen jotenkin edukseen joukosta, jotta tulisi
valituksi. Naisen asema seksi- ja parisuhdemarkkinoilla on analoginen
työnantajan, miehen taas työntekijän asemaan. Ei siis ihme, että miehellä menee
helposti pupu pöksyyn, kun pariutumistilanne muistuttaa työhaastattelua ja
hakijoita riittää!
Tämä
ei kuitenkaan ollut se juttu, miksi kappale alkoi nopeasti tökkiä (sillä em.
kosmiselta totuudelta ei yksinkertaisesti voi välttyä missään), vaan ärsyyntymiseni
syy tulee tässä. Kasmir laulaa useampaan otteeseen ”mä ihailen sun geenejä”, ja kun Saaran osuus alkaa, siinä kuullaan
kohta ”analysoin sun lihaksia, kasvojen
eleit, takataskuja”.
Näkökulma
seksiin ja pariutumiseen on äärimmäisen sosiaalidarvinistinen. Jotta voi päästä
harrastamaan seksiä ja saada kumppanin, täytyy olla ihailtavat geenit,
lihakset, komeat kasvot ja takataskussakin pitää pullottaa.
Päästäkseen
irtosuhteisiin (ainakin miehen) on aina ennenkin pitänyt olla jollakin tavalla
tavista tasokkaampi. Vuoden 2015 kesäkumibiisin perusteella nykyisin myös
parisuhteet ovat oikeisto-Suomessa enää vain komeita, rikkaita ja menestyviä
varten. Ehkä asia todellisuudessakin on
näin, mutta kesäkumibiisin perimmäinen ideahan olisi olla valistuksellinen ja
ilmaista asiat mieluumminkin niin kuin niiden pitäisi
olla. (Filosofian ykköskurssinsa lukeneet tietävät näiden välillä olleen
vissin eron jo David Humesta
lähtien.)
Minun
näkemykseni siitä, miten asioiden pitäisi olla, on se, että seksuaalisuuden ja
parisuhteen pitäisi kuulua kaikille – myös meille, joiden geeneissä ei ole
mitään ihailtavaa eikä takataskuissakaan muuta kuin nöyhtää. Mutta ilmeisesti
ei sitten. Pitäkää tunkkinne ja seksinne, saatanan hyväosaiset.
Summa
summarum: pahoitin kappaleesta mieleni!
Virtuaalihaleja mielensäpahoittajalle. Kyllä meitä nöyhtätaskuista tykkääjiäkin on. :)
VastaaPoistaItseänihän rasautti kohta, jossa lauletaan "vaikka haluun perheen ja perunamaan ei tehä viel mitää mitä ei voi kesäkumittaa". Mielestäni uuden elämän ajattelu "vain asiana, jonka voi halutessaan pyyhkiä pois" on osoitus paitsi puusilmäisyydestä, myös julmuudesta. Inhoni kohdistuu ajatustasolla nimenomaan "kumittamiseen", jonkin olemassa olevan poispyyhkimiseen.
VastaaPoista