maanantai 11. elokuuta 2014

Kaikki Bitcoin-markkinointipuheet pähkinänkuoressa


Hei, sinä siellä! Oletko kyllästynyt nykyaikaiseen rahatalouteen? Aivan: juuri siihen, jossa pankit luovat rahaa tyhjästä rikastuakseen. Kukaan muu ei hyödy tästä valuuttojen mihinkään todelliseen perustumattomasta arvosta, tai korkeintaan suuret pahat korporaatiot osaavat kääntää sen edukseen pankkien ohella. Mutta tavallinen kansa ei!

Eikö sinustakin olisi aika tehdä loppu tällaisesta kieroilusta? Sitähän minäkin. Tarvitaan siis valuutta, joka ei perustu itseisarvoiseen ahneeseen voitontavoitteluun ja arvon luomiseen tyhjästä, vaan jonka tehtävänä on vain toimia rehellisenä maksuvälineenä – meidän tavallisten ihmisten ja kansojen omana valuuttana.

Sellaisella rahalla eivät ahneet paskiaiset pelaisi pelejään helpon rikastumisen toivossa.

Minulla on sinulle hyviä uutisia. Sellainen valuutta on jo olemassa! Se on kryptovaluutta nimeltä Bitcoin, jonka suosio kasvaa koko ajan. Verkossa bittiraha kelpaa jo varsin monessa paikassa maksuvälineeksi, ja pikkuhiljaa myös verkon ulkopuolella yritykset ovat alkaneet ottaa sitä yhdeksi maksuvaihtoehdoksi.

Mitä vielä epäröit? Kannattaa ostaa Bitcoineja heti, sillä ensi vuonna niiden arvo on todennäköisesti jo kaksikymmenkertainen!


sunnuntai 10. elokuuta 2014

Juoksukunto alkaa taas löytyä


Jokunen aika sitten huomasin uusia keski-ikäistymisen merkkejä, kun erehdyin käymään vaa'alla. Lukema lisäsi osaltaan lenkille lähtemisen inspiraatiota; toinen puoli inspiraatiosta tulee siitä tosiasiasta, että juoksemalla kovempaa nyt kuin lukioiässä "parhaina vuosinani" voin valehdella itselleni, etten ole vielä menettänyt nuoruuttani (totuus: kyllä olen).

Kun aiemmin peruslenkkini oli 6,5 kilometriä ja harvemmin juoksemani pidennetty karvan verran yli kymppi, päätin tehdä pidennetystä uuden peruslenkin. (Jossakin vaiheessa ehkä kehitän uuden "pidennetyn" tämän rinnalle, mutta sen aika ei ole vielä.) Tänään katsoin tuolla matkalla ensimmäisen kerran kelloon ennen ja jälkeen: vauhti, jota pidin läpi juoksun, olisi Cooperin testissä tuottanut tulokseksi 2600 metriä. Ei hullummin vanhalta raakilta.

Miten tervettä on se, että vaikka lenkille lähdön motiivi onkin ikäkriisissä, itse tien päällä hikoillessa ja viimeisen tuskallisen kolmanneksen alkaessa eniten motivaatiota antava ajatus on "Taistele! Tämä kasvattaa kuntoasi ja edistää terveyttäsi, jotta voit elää ihan vain kiusallasi hyödyttömänä yhteiskunnan kiviriippana mahdollisimman pitkään"? Ainakin se toimii, sillä sitä miettiessä tekemiseen löytyy sopivaa tahtoa ja raivoa. 

EDIT: Nyt kun tarkemmin asiaa ajattelen, niin ehkä on vain hyvä, ettei blogiani lue kukaan. Nimittäin, jos nauttisin suurta kansansuosiota ja onnistuisin esimerkilläni kannustamaan kaltaisiani syrjäytyneitä miehiä elämään kansantaloudellisesti hyödyttömän elämänsä mahdollisimman terveellisesti, päihteettömästi ja pitkään, saattaisi käydä niin, että Kokoomus järkkäisi Sirpa Pietikäisen tai Kimmo Sasin autoilemaan lenkkireittini varrelle…