Elämäntaparaittiina
olen huomannut, että absolutismissa on joitakin huonoja puolia. Ei, en nyt
tarkoita sitä, että alkoholin juomattomuus on Suomessa varmin tapa jäädä ilman
ystäviä, seksiä ja parisuhteita, vaikka sekin toki pitää paikkansa (tiedän
kokemuksesta, tai oikeastaan sen puutteesta). Tarkoitan sitä, ettei elitistinen
juomasnobbailu onnistu samalla lailla kuin väkijuomilla.
Onneksi
sentään on Citymarkettien
tuontihyllyjä ja Punnitse & Säästä
-liikkeitä, joista voi bongailla erikoislimonadeja: kolmasosalitran (tai jopa
pienempiä) lasipulloja häkellyttävään yli kahden euron hintaan. Tuolla rahalla
saa tavallista Coca-Colaa
litrakaupalla puhumattakaan Lidl-, Rainbow- yms. esanssikusesta, mutta
niitähän nyt juovat kaikki muutkin! Sitä paitsi limonadin ei pidä olla mitään
koko ajan litkittävää kulutustavaraa: ihailen Laitilan Wirvoitusjuomatehdasta, joka myy limsojaan vain 33 cl -koossa,
sillä heille – ja minulle – limonadin nauttimisen täytyy olla erityinen,
”juhlava” hetki. Ja siihen jos mihin sopii parhaiten pieni kerta-annos ja
jääkylmä lasipullo!
Seuraavassa
kolme suosikkiani ja yksi, jota en juottaisi edes pahimmalle vihamiehelleni.
3. Boylan Cane Cola
Boylan tekee limonadejaan
tietoisen vanhanaikaisella tyylillä – jo vuodesta 1891. Koska kyse on
amerikkalaisesta valmistajasta, jonka pääasialliset markkinat kuitenkin ovat
omassa maassaan, etiketissä korostetaan aidon ruokosokerin käyttämistä. Me
suomalaiset limpparin ystäväthän olemme aina saaneet nauttia aidosta sokerista,
mutta Yhdysvalloissa tilanne on toinen: siellä suunnilleen kaikki makeus on
70-luvun lopulta alkaen ollut peräisin kemiallisesti valmistetusta
glukoosi-fruktoosisiirapista, ellei erikseen toisin mainita. (Jos luonnonkaan sokeri
ei ole järin terveellistä, niin tämä teollinen versio se vasta myrkkyä onkin –
eikä edes maistu yhtä hyvältä.)
Eräässä
cola-aiheisessa blogissa tästä juomasta kirjoitettiin negatiivinen arvio, jossa
mainittiin, että
[--] jossain Jenkkilän etelävaltioissa tämä
ylisokerisen makuinen litku kelpaisi dinerin tiskin yli tarjoiltuna.
Olen
eri mieltä ylisokerisuudesta: makeaahan tämä on, mutta sokeri ei sentään peitä
alleen colan makua toisin kuin kahden nimeltä mainitsemattoman markkinajohtajan
kohdalla. Sen sijaan maalailtu kuva etelävaltiolaisesta dineristä osuu maaliinsa, mutta minusta tämä on pelkästään hyvä
asia! Sekä juoman maku että pullon ulkoasu tuovat mieleen menneet ajat, kuljettavat
juojansa lähemmäksi limonadin alkulähteiden mentaalisia maisemia. Suositellaan
nostalgian ystäville!
Saatavuus:
(ainakin) Verkkokauppa.com, hyvin varustetut
Citymarketit.
Kalorisisältö
(koska joku morbidisti obeesi sitä kuitenkin tänne googlautuu etsimään): 45
kcal / 100 ml.
2. Club-Mate Cola
Tämä
saksalainen cola on kaikin puolin outo ilmestys. Vaikka juoma on tuontitavaraa,
takaetiketti on silkkaa – ei tosin kovin hyvää – suomea (yleensähän
import-juomiin on vain liimattu alkuperäisten etikettien päälle tai vierelle
valkoinen tuoteselostelappu). Alkuperäisen etiketin kieli ei ole ainoa yllätys,
vaan tekstin sisältö se vasta hämmentävä onkin.
Maté-virvoitusjuoma
mukana
LUONNOLLINEN KOFEIINI
uutettu Matéesta,
Kola pähkinöistä, teestä ja kahvista
Ilmeisesti
kofeiini on jotenkin eroteltu teestä ja kahvista ja lisätty matecolaan? Niin
sen täytyy olla – tuskin juomaan sentään on sekoitettu teetä ja kahvia.
Cola
on Club-Mate-perheen tuoreempia jäseniä,
joka ilmestyi vuonna 2009. Muita valmistajan juomia ovat tavallinen Club-Mate
ja mate-jää”tee”. Salaperäinen mate,
jonka ympärille kaikki nivoutuu, on eteläamerikkalainen kasvi, josta
haudutetaan teen kaltaista juomaa. Club-Mate Colassa mate paritetaan colalle,
ja tämä liitto toimii loistavasti. Limonadissa on huomattavasti vähemmän
sokeria kuin kilpailijoissaan, joten hienostunut ja jännittävä maku pääsee
esille: tämä juoma maistuu muultakin kuin kaiken alleen jyräävältä sokerilta.
Erinomainen, ei kovin makea colajuoma, joka sopii hyvin ruoan kanssa
nautittavaksi.
Saatavuus:
(ainakin) Punnitse & Säästä -myymälät.
Kalorisisältö:
30 kcal / 100 ml.
1. Fentimans
Curiosity Cola
Tuonticolakierros
alkoi Yhdysvalloista ja jatkui sieltä Saksaan, mutta se päättyy Isoon-Britanniaan,
jossa majaansa pitää vuonna 1905 perustettu Fentimans.
Tämä juoma on koko joukon kallein: kaikki nämä tuontipullot maksavat tasaisesti
pari euroa ja jonkun sentin päälle, mutta Curiosity Colan pullokoko on muita
pienempi, vain 275 ml. Saatavilla on myös 750 ml iso pullo, lasia sekin, hinnaltaan
noin kuusi euroa! Kuka hullu maksaa limpparista yli kahdeksan euroa litralta?
Minä
maksan. Juoma nimittäin on hintansa väärti. Tämä on täydellisin ja täyteläisin
cola, jota olen koskaan maistanut, piste. Etiketti kertoo juoman olevan ”Fermented Botanical Cola Drink with Ginger
and Herbal Extracts”: sisältää siis kaikenlaisia kasveja ja yrttejä, minkä
lisäksi valmistukseen liittyy jonkinlainen käymisprosessi. Liekö juomassa myös
jokunen jämäprosentti alkoholia? Nopea tarkistus Wikipediasta: < 0,5 %.
Apua, en olekaan absolutisti!
Usein
tällaiset luonnonmukaiset viritelmät epäonnistuvat surkeasti – tästä lisää
hetken kuluttua – mutta Fentimans onnistuu epätodennäköisessä uskomattomalla
tavalla. Boylanin yritys nostalgiasarjassa on hyvä ja kunnioitettava, mutta Fentimans
vie voiton ylivoimaisesti. Tältä colan on täytynyt maistua niinä vanhoina
hyvinä aikoina, kun laivat olivat puuta, miehet rautaa ja naiset keittiössä.
Saatavuus:
(ainakin) Punnitse & Säästä -myymälät, Itäkeskuksen Citymarket.
Kalorisisältö: 46
kcal / 100 ml.
Bonuskierros: Whole Earth Lightly Sparkling Organic Cola Drink
Kun
olin ostamassa juomia, huomioni kiinnitti tölkki, jossa jo nimi kertoi, että
nyt oltiin koko maapallon asialla. Täysin luomua, ei lisäaineita; samoja
kasvillisuusteemoja kuin Fentimansissa, mutta nostalgian sijasta nyt vihreällä
vivahteella vegaaneille, hipeille ja maailmanparantajille. Pelkistetty
tölkkikin on ihan kivan näköinen ja linjassa tuotteen filosofian kanssa. Melkein
liian hyvää ollakseen totta! Mikä tässä enää voi mennä pieleen?
No,
vain eräs pikkuasia. Nimittäin se, ettei tämä maistu vähääkään colalta. Eikä
muutenkaan hyvältä. Jos totta puhutaan, litku on takuulla hirveintä colaa ikinä
missään! (En uskaltanut kaataa juomaa tölkistä lasiin, mutta melkein voisin
veikata, ettei edes nesteen väri ole oikea tai edes miellyttävä.)
Toisaalta,
näinhän se aina menee näissä viherhippien vegaanijutuissa. Eiväthän ne niiden
oikean ruoan ja juoman korvikkeet ikinä maistu edes siedettävältä, vaan niitä
pitää vedet silmissä yrittää vääntää kurkustaan alas. Ainoa tyydyttävä osa koko
toimituksessa lienee kaunis eettinen ajatus maailman pelastumisesta, jonka
pitäisi mukamas pyhittää makuhermojen kokemat kärsimykset. Oma kantani
kuitenkin on, että jos maailma pelastuu vain Whole Earth Colan kaltaisilla tuotteilla, se saakin… ei sittenkään:
sen pitääkin tuhoutua. En halua
jättää jälkipolville maailmaa, jossa heidän on pakko syödä ja juoda tällaisia
eettisiä yökötyksiä, vaan mieluummin kannan korteni kekoon, jotta niitä
jälkipolvia ei koskaan tulisikaan. Sen palveluksen olen heille velkaa.
Saatavuus:
Et tarvitse tätä tietoa, sillä et halua ostaa tätä.
Kalorisisältö:
40 kcal / 100 ml. Vaikka toisaalta et tätäkään tietoa tarvitse, sillä jos
oikeasti nautit tämän juomisesta, ei sinun tarvitse huolehtia terveydestäsi –
et nimittäin ansaitse elää.