perjantai 13. syyskuuta 2013

Rotutietoisen herrasmiehen seurassa


Koska yhtye on tehnyt joitakin ironisiksi tarkoitettuja lauluja natseista ja heidän edesottamuksistaan, ja kaikki ihmiset eivät ymmärrä ironiaa, toisinaan saamme soittokutsuja äärioikeistolaisiin tapahtumiin. Tietenkin suostun, koska olen nuori ja tarvitsen rahaa.

Kerran tällaisen keikan jälkeen jututin erästä vähähiuksista herrasmiestä sivistyneen ajatuksenvaihdon merkeissä. Aiemmin luulin Frankfurtin koulukuntaa ja kulttuurimarxismia viime vuosisadan alkupuoliskon marginaaliseksi ja kutakuinkin unohtuneeksi akateemiseksi teoriaksi, joka ei edes elinaikanaan saanut suurta kannatusta (koska tavalliset enemmistömarxistit vastustivat ajatusta, että valta annettaisiin työväestön sijaan intellektuelleille, ja kaikki muut puolestaan vastustivat tasapuolisesti kaikkia marxismeja). Keskustelukumppanini kuitenkin näytti minulle valon ja kertoi, että minua, kuten muitakin, on huijattu yliopistossa. Oikeasti Frankfurtin koulukunta on kaiken pahan takana: he haluavat tehdä ihmisistä poliittisesti korrekteja homojen ja muslimien rakastajia ja siten tuhota yhteiskunnan sisältä päin!

Kysyin miksi ihmeessä nuo salaperäiset kulttuurimarxistit tahtovat samaan aikaan sekä homottaa että islamisoida ja lopulta kokonaan tuhota oman yhteiskuntansa. Siihen hän vastasi:

Päivänselvää. Nehän oli ja on kaikki juutalaisia!

Puhuimme vielä hetken ajan muista akateemisista aiheista, kuten rotujen älykkyyserojen tutkimisesta, mutta minusta tuntui, ettei juutalaiskysymystä ollut vielä ratkaistu. Niinpä nostin esille kuuman perunan: holokaustin. Tahdoin tietää, mitä mieltä keskustelukumppanini oli tuosta toisen maailmansodan kipupisteestä, joten kysyin asiasta.

En ole koskaan tavannut älyllisesti rehellisempää ihmistä! Yleensä me kaikki haemme todisteita asioille, joihin uskomme ja joita kannatamme, ja olemme sokeita vastakkaisille näkemyksille. Keskustelukumppanini ei sellaiseen sortunut. Hän esitti minulle pitkän listan löytämiään todisteita, joilla hän osoitti, että holokaustia ei ollut tapahtunut, vaikka kuultuani hänen mielipiteensä juutalaisista, romaneista, homoista ja kommareista oli selvää, että hänestä kyseisen porukan kaasuttaminen olisi ollut kaikin puolin ihan jees

Mutta ei: tuota urhean hengen valon puolesta taistelijaa eivät sekoittaneet hänen henkilökohtaiset näkemyksensä ja mielipiteensä, vaan hänelle kelpasi vain totuus. Niin kuin David Hume giljotiineineen konsanaan hän teki selvän eron sen välille, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Harvasta meistä on samaan, joten teidemme erkanemishetken koittaessa nostin miehelle fedoraani ja kiitin häntä antoisasta keskustelutuokiosta.

Poikkeusyksilöiden katseesta loistavan älyn ja sen suoman asioiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen mahdollisuuden edessä kaltaiseni vain keskivertoälyllä varustetut tuntevat nöyrää kunnioitusta. Kuvan herrasmies ei liity tekstissä kuvattuun keskustelutuokioon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti